Historic Tekniikkapäivä 27.11.21 materiaalilinkki (pdf-tiedosto)
3.7.2020 Linkki AKK:n historic-materiaaleihin
Materiaaleihin on päivitetty ohjeistusta ja opastusta vanhentuneilla HTP-passeilla olevilla autoilla kilpailemiseen.
31.10.2018 Ford Escort GT (luokitustodistus 5211) luokitellut vaihteistot
Kentällä on ollut epätietoisuutta Ford Escort GT:hen (5211) luokitelluista vaihteistoista. Tässä selvennystä:
– GT:n perusluokkarissa sivulla 2 ja kuvassa H on kuvattu Ford 2000E-vaihdelaatikko.
– Luokitustodistuksen sivulla 11 vas. laidan välitykset on 2000E-vaihteistoon ja oikean laidan välitykset sivulla 12 kuvattuun vaihtoehtoiseen laatikkoon (Ford Type 2) eli ns. pikkulaatikkoon
– Sivulla 13 on luokiteltu tuohon perusluokituksen vaihdelaatikkoon (2000E) 4-vaihteiset ja 5-vaihteiset kilpavälitykset. 5-vaihteinen on kaiken lisäksi Hewlandin Fordille tekemä dogbox-välityssarja.
– Sivuilla 19 ja 20 lisäluokitellaan 2000E-vaihdelaatikkoon kevyemmät kuoret, kytkinkoppa ja laatikon jatke
– Sivulla 31 on luokiteltu 2000E-vaihteistoon samat 4-vaihteisen välitykset kuin sivulla 13
– Sivulla 36 on vielä yhdet 5-vaihteiset välitykset. Nämä kaikki ovat luokiteltu jo ennen vuotta 1970, eli pätevät jo ikäkaudella G1.
– Sivulla 41 luokitellaan ZF S5-18/3 5-vaihteinen vaihdelaatikko (G2 ikäkausi)
– Sivulla 50 J.Knight Developments -vaihteisto, josta kuva sivulla 54 (H1-ikäkausi). Tässä vaihteistossa on käytetty aikanaan ns. Fordin ”ison laatikon” eli Type E:n takakappaletta.
Yhteenveto: Escort GT (5211) on siis luokiteltu seuraavat vaihteistot:
o Ford 2000E -vaihteisto (G1-)
o Ford Type 2 ”pikkulaatikko” (G1-)
o ZF S5-18/3 -vaihteisto (G2-)
o J.Knight Developments -vaihteisto (H1-)
AKK:n julkaisema tiedote vuodelta 2007 ottaa kantaa siihen, että Type E -vaihteistoa ei saa kyseisessä autossa käyttää. Type E -vaihteisto on
ns. Fordin ”iso” laatikko, jota ei ole luokiteltu ko. autoon.
Ainoa 1300 cc takaveto Escort, johon on luokiteltu Type E-vaihteisto on Escort Sport 1300 (luokitus No. 5442)
Sekin vasta lokakuussa 1978 (08/05V)
31.3.2016 Autojen luokittelu, luokitustodistuksen ja luokitustodistuksien lisälehtien lukeminen (Ikäkausi J)
Ryhmä A
Jokainen luokiteltu auto perusluokitellaan aina ensin ryhmään A (esim. A-1234). Tässä perusluokituksessa määritellään auto sellaisena kuin se ”vakiona” on.
VF-, VP-, VO-lisäluokituslehdillä A-ryhmän perusluokiteltuun autoon luokitellaan vaihtoehtoisia erikois/kilpaosia, joiden käyttö on vapaaehtoista. Näistä VO-sivut ovat ovat yleisimpiä, joilla autoon luokitellaan vaihtoehtoisia osia. VF- ja VP-lisäluokituksilla määritellään esim. eri valmistajien tekemä ”samanlainen” osa tai eri tuotantovaihtoehto osa.
Ryhmässä A voidaan siis käyttää perusluokituksen mukaista osaa tai korvata sen VO-lisäluokitellulla osalla tai päinvastoin (myös VF, VP). Siten ajettaessa A-ryhmässä autoon ei siis ole pakko hankkia A-ryhmään lisäluokiteltuja kilpa-osia vaan voit käyttää myös perusluokituksen mukaisia vakio-osia. Lisäluokituksia käytettäessä on kuitenkin huomioitava, että joissain lisäluokituksissa on lisätekstillä rajoitettu osien käyttö esim. ”vain ratakäyttöön” tai ”tämä luokitus on käytettävä kokonaisuudessaan”, näissä tapauksissa teksti on aina määräävä.
Historic-luokassa käytettävien osien on oltava luonnollisesti aina ikäkauden mukaisia, ellei Liite K salli muuta.
ET-lisäluokituslehdet on huomioitava aina erikseen. ET-lisäluokitus on evoluutio- eli kehitysversio perusluokitellusta mallista, joka määrittelee jonkin tietyn version autosta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kun ET-lisäluokitus tulee voimaan ja jotain osaa kyseisestä luokituksesta halutaan käyttää, kyseinen evoluutiovaihe ja sitä edeltäneet evoluutiovaiheet tulee toteuttaa.
Toisin sanoen, jos otat käyttöön vaikkapa kolmannen evoluutioluokituksen mukaisen osan, täytyy tehdä muutkin kyseisen kolmannen evoluution vaatimat muutokset sekä kaikki edellisetkin evoluutioluokitukset (siltä osin kuin ne eivät ole ristiriidassa viimeisimmän kanssa), jotta auto olisi käytettävän kolmannen version mukainen.
Ensimmäisen evoluutioasteen autosta ei siis voida hypätä suoraan kolmanteen evoluutioasteeseen, vaan täytyy toteuttaa myös toisen evoluutioasteen vaatimat muutokset. Useimmiten tehtaat luokittelivat esim. faceliftejä tai eri voimansiirtokokonaisuuksia tällä tavalla.
ER-lisälehti taas on ”errata” eli virheellisen tiedon korjaava tai peruuttava luokitus. Tätä pitää noudattaa eli virheellistä (korjattua) osaa ei tämän jälkeen enää saa käyttää. Joissain luokituksissa tällä on mm. poistettu joitain välityksiä ja alustanosia.
Ryhmä N
Ryhmän N luokitukset (esim. N-1234, sama numero kuin A-ryhmän perusluokituksessa) ovat tarkentavia lisäyksiä tai muutoksia A-ryhmän perusluokitukseen. Nämä muutokset ovat voimassa vain ryhmässä N eikä niitä voi käyttää ryhmässä A. Hyvin usein kylläkin ryhmään N:ään luokitellut osat löytyvät myös ryhmän A luokitustodistuksesta. Ryhmän N autossa tulee olla aina sekä N-ryhmän luokitustodistus että myös A-ryhmän perusluokitustodistus.
Kun autoa rakennetaan tai rakentamista suunnitellaan, luokitustodistuksen on hyvä olla täydellinen ja ottaa huomioon myös vaihtoehtosivujen luokituspäivämäärät. Vain ne lisäluokitussivut kelpaavat, jotka ovat autosi ikäkauden mukaisia eli J1-ikäkaudessa 31.12.1985 mennessä tehdyt lisäluokitukset ja J2-ikäkaudessa 31.12.1990 mennessä tehdyt lisäluokitukset ovat sallittuja.
Nämä samat ohjeet ovat pääsääntöisesti pätevät myös vanhempien ikäkausien luokitustodistuksien lukemiseen. Ryhmien 1-4 lisäluokitukset on ilmaistu kahdella numerolla ja kirjaimella E tai V (esim. 8/5V, 9/3E).
Ensimmäinen numero ilmoittaa, kuinka mones lisäluokitus on kyseessä. Kirjain E ilmoittaa, että kyseessä on joko kehitys- tai korjauslehti. Kirjain V ilmoittaa kyseessä olevan vaihtoehdon. Toinen numero osoittaa, kuinka mones kehitys- tai vaihtoehtolehti on kyseessä.
Luokitustodistuksien lisäksi historic-autoja rakennettaessa tulee tietysti aina noudattaa myös FIA Liite K:n ja ikäkauden Liite J:n määräyksiä ja määritelmiä.
19.01.2016 Vakioauton / Ryhmä 1 auton rakentamisessa huomioitavia asioita:
- Hankitaan auton virallinen luokitustodistus AKK:lta tai historic.db.fia.com sivustolta. (lisätty 14.2.2017)
- Valitaan, mille ikäkaudelle auto tehdään. Vaihtoehdot ovat G2 – H1 tai H2 – I. Käytännössä siis tehdään ikäkauden H1 tai I ikäkauden autot, koska G2 ja H1 ajavat yhdessä ja H2 ja I yhdessä. Tällöin käytössä ovat kummankin ikäkauden loppuun mennessä päivätyt lisäluokitukset. J1 ja J2 ikäkausilla siirryttiin Ryhmään N eikä niille toistaiseksi omia luokkia ole, vaan N-ryhmän autot ajavat yhdessä A-ryhmän kanssa.
- FIA Liite J -74 antaa sallitut muutokset G2 – H1 -ikäkauden autoille
- FIA Liite J -81 antaa sallitut muutokset H2 – I -ikäkauden autoille
- Lisäksi FIA liite K antaa tiettyjä vapautuksia, lisäksi auton tulee täyttää kaikki turvallisuusmääräykset. Liite K:n kohta 5 puolelta tulee siis lupa poistaa takapenkki ja vaihtaa ohjauspyörä.
- On myös tärkeää ymmärtää FIA:n luokitustodistusten sisältämät lisäluokitukset oikein. Ensinnäkin on huomioitava, että luokitukset ovat nimenomaan ryhmään 1. Luokitustodistuksissa on paljon lisäluokituksia, jotka ovat voimassa vain ryhmässä 2 (valid for Group 2 only). Näitä ei siis voi käyttää ryhmän 1 autoissa.
- Toiseksi pitää huomioida lisäluokituksen status. Onko kyseessä V = Variant tai E = Evolution (tai joskus Errata) luokitus. V-lisäluokituksia voi käyttää vapaasti oman valinnan mukaan, kunhan pitää huolen, että kyseinen luokitus on päivätty ennen oman auton ikäkauden loppumista (H1 ennen 1.1.76) ja (I ennen 1.1.82).
Esimerkiksi, jos rakentaa Escort 2000 RS:n MK1-korista ikäkaudelle I, voi käyttää V-luokituksella 1.11.76 luokiteltua pedalboxia. H1-ikäkaudelle tätä taas ei voi käyttää, koska luokitus on astunut voimaan vasta 31.12.75 jälkeen. E – lisäluokitus (Evoluutio) taas edellyttää, että auton tulee kaikilta osin täyttää ko. lisäluokituksessa esitetyt asiat.
Esimerkiksi Escort 2000 RS Mk1 ei voi käyttää 1.1.76 luokiteltua uudenmallista ilmanpuhdistimen koteloa, koska se on osa E-luokitusta (14/5E), jossa myös korimalli muuttui Mk2-koriksi. E-lisäluokitus voi myös olla korjaus (Errata), jolloin tekstistä käy ilmi asia, mikä aiemmassa luokituksessa korjataan eikä tällöin aiempaa virheellistä luokitusta enää saa käyttää.
Tärkeätä on siis pitää huolta, että ryhmän 1 auto vastaa kaikilta osin luokitustodistusta ja tehdyt muutokset ovat luokitustodistuksen mukaisia, ikäkauden liite J:ssä sallittuja ja Liite K:n määräysten mukaisia. Huomion arvoista on myös, että kun Liite J:ssä kerrotaan esimerkiksi varusteiden osalta, että sen tulee olla mallin halvimman version mukainen, tarkoitetaan ko. luokitustodistuksen mallia (esim. Escort 2000 RS:tä pitää löytyä vähintään halvimman myydyn 2000 RS version varusteet). Halvimman perus-Escortin (esim. 1100–1300) varusteet eivät siis riitä!
On myös hyvä huomioida, että FIA Liite K antaa erikoisvakio- ja GTS-autoille enemmän vapauksia mm. sisustan muutoksille ja korin vahvistamiselle kuin oman aikakauden Liite J. Tämä selittää, miksi vanhoissa 70-luvun kuvissa myös 2-ryhmän autoissa oli katto- ja muut verhoilut paikoillaan. Vakioautoille näitä ym. vapauksia ei kuitenkaan edelleenkään Liite K:ssa ole.
Lisäksi pitää muistaa, että vaikka ratakilpailuissa ja talviralleissa kansalliset lisäykset ja sarjasäännöt antavat vapauksia vanteiden tyypin ja leveyden osalta, ei niissä edelleenkään anneta vapautta muuttaa luokiteltua raideleveyttä ryhmässä 1. Autoa rakentaessa kannattaa myös huomioida esim. valojen maksimimäärä ykkösryhmäläisessä tai vaikkapa jarru- ja bensalinjojen sijoittelu.
Kaikki, mitä ei ole erikseen sallittu, on kielletty, sekä Sallittu muutos ei saa johtaa kiellettyyn muutokseen.
18.11.2008 Ford OHC -moottoreiden lohkot
Historicissa on sallittu käyttää autoon luokiteltuja osia tai ikäkaudenmukaisesti vapaita osia. Luokiteltujen osien vaihtaminen toiseen tai modifiointi on tapahduttava ikäkauden hengessä (period specification) ja sallittujen muutosten rajoissa. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että luokitellun alkuperäisosan vaihtamisessa on huomioitava alkuperäinen rakenne, toiminta, vastaavuus ja vaihtokelpoisuus. Siten esimerkiksi toisen automallin (etenkään ikäkautta uudemman) vaihtokelpoisen osan käyttö ei ole mahdollista, jos se ei vastaa kaikilta osin alkuperäistä (ikäkauden mukaista).
Ford OHC:n sylinterilohko valunumerolla 205 on tehty -81 alkaen Sierraan, eli se ei ole Escortin (20-valunumeroinen) lohko. 205-lohko on ulkoisesti lähes identtinen, mutta siinä on vahvistuksia vesikanavien ja pulttipesien alueella, eli ainetta on lisätty lohkon vahvistamiseksi. Huomautetaan lisäksi, että 205 (ja vieläkin vahvempi 200-lohko) on juuri em. syistä suosittu ryhmässä F, koska sillä saavutetaan selkeä parannus suorituskykyyn. Sääntöjenmukaisia 20-lohkoja on yhä saatavilla.
13.3.2008 Pakosarjaeristeistä
Pakosarjaeristeistä ja niiden käytöstä:
Ikäkausissa F ja G1 pakosarjan pitää olla identtinen alkuperäisen kanssa, eli siihen ei saa tehdä mitään muutoksia (edes pirrata laipan reikiä tai laittaa nauhaa). Ainoat suojat saat laittaa niihin kohtiin, jotka voivat aiheuttaa palovaaran/vamman (Liite IX, kohta 7.3)
Ikäkaudessa G2, H1 ja I ykkösryhmässä sarjan pitää olla luokiteltu, eli ei saa laittaa nauhaa ellei luokiteltu. Kuitenkin saat asentaa lämpösuojalevyjä paikkoihin, joissa se ehkäisee palovaaraa (Liite J, ryhmä 1, kohta j/14).
G2, H1 ja I kakkosryhmässä nauhan, maton tai lämpösuojalevyn saa laittaa, kun pakosarja on vapaa ja kyseinen on ikäkaudentyyppinen ratkaisu.
Nauhaa käytettiin yleisesti jo 60-luvulla (kuvia mm. kirjassa ”Power Secrets” ja tarinaa + periaatteet kirjassa ”Scientific calculations of the inlet and exhaust systems”). Tai yleisimmin se oli semmoinen sukka, joka laitettiin putken päälle ja sitten hitsattiin pakosarjan laipat kiinni. Silloin tosin siinä oli iso osa asbestia, kysy vaikka Steve McQueeniltä… Asbestimattoahan (johon siis pakosarja käärittiin) käytettiin jo sota-aikana, mutta eipä enää. Startteihin ja johtosarjoihin on niinikään kautta aikojen laitettu lämpösuojia.
10.2.2007 Huomioita
F-ryhmässä kannen porttauksessa suosittu tapaa nostaa kanavaa ns. ”short sidea” kittaamalla on yksiselitteisesti sääntöjenvastainen toimenpide (aineen lisäystä). Tätä myös tehostetusti seurataan etenkin kansissa, joissa kyseinen tapa tiedetään tehokkaaksi (mm. Ford 1.3 Kent ja 2.0 OHC, Opel CIH, Volvo B18).
Starttimoottorin tulee säilyä alkuperäistyyppisenä. Esimerkiksi heittobendixillä oleva startti on säilytettävä sellaisena, eikä sitä saa vaihtaa solenoidistarttiin, ellei se ole alkuperäinen vaihtoehto. Ikäkaudessa I starttimoottori on vapaa.
19.1.2007 Historic-autojen lisävalot
Nykymallisten lasikuituisten tms. lisävalokoteloiden käyttö historicissa on kielletty, mikäli kyseisestä valojärjestelmästä ei ole esittää ikäkausitodistetta. Sen sijaan Xenon- tai Led-valoja ei ole ollut minkään historic- ikäkauden aikana, joten ne ovat yksiselitteisesti kielletty (Liite K).
28.9.2006 Luokkarajoista
Kun säännöissä puhutaan sallitusta poraamisesta luokkarajaan asti, on tuo luokkaraja ikäkauden tekniikkasäännöstä löytyvä tilavuusluokkaraja. EI siis kilpailuluokka, jossa autolla ajetaan. Esimerkiksi G2 alunperin 875 cc auton saa porata/putkittaa vain 1000 cc asti (joka on siis luokkaraja), vaikka sillä Trophyssa ajetaankin alle 1300 cc luokassa.
13.3.2006 Vinkkejä
Ikäkauden sana ”vapaa” siis tarkoittaa historicissa ”vapaa siten kuin se ikäkaudellaan on ollut”. Eli ratkaisujen tulee olla periaatteiltaan ikäkauden mukaisia. Ko. ratkaisusta pitää lisäksi olla ikäkausidokumentti.
Vinkki: Ford Escort RS2000:n sylinterikansiaihioiksi on järkevintä valita suoraan kaksilitraisen kansi. Vaikkakin 1.6-kannesta koneistamalla lienee mahdollista saada identtinen 2L:n kanssa, ei varmaankaan järkevää aluksi koneistaa kantta kaikilta osin 2L-kantta vastaavaksi ja vasta sitten aloittaa varsinainen porttaus yms. viritystyö. OHC 1.6 (ja 1.3) kannessa on tietyissä kohdissa enemmän materiaalia, minkä vuoksi niitä suositaan ryhmässä F, mutta historicissa kyseinen ero katsotaan lisätyksi aineeksi.
Vinkki: Ikäkausissa ja ryhmissä, jossa kotelorakenteet on kielletty, ei saa käyttää ns. kolmiopaloja etuaisan ja rintapellin kulmassa, ellei sitä ole erikseen luokiteltu.
Vinkki: Melurajat ovat samat kuin muissakin ralliautoissa. Uutta ”pitkää” villaa saa mm. moottoripyörätarvikekaupoista. Sillä saa vaimentimet lähes uutta vastaavaan kuosiin.
Vinkki: Huomatkaa, että kiertokankien tulee historicissa aina (ikäkaudesta ja ryhmästä riippumatta) olla alkuperäiset tai lisäluokitellut. Siten esimerkiksi Fordin Kent-moottoreissa aikoinaan F:ssä suosittu tapa käyttää muunkokoisen Kent-moottorin kankia (esim. 1300:ssa 1100:n kankia) ei ole sallittu toimenpide.
Vinkki: Luokitustodistuksen kuvissa näkyy sylinterikannen kuva palotilojen puolelta. Huomatkaa, että usein ulospäin identtinen kansi voi olla palotilaltaan ”pikkukoneessa” erilainen, lähinnä siis pienemmällä palotilalla ja siten katsotaan ainetta lisätyksi. Näitä kansia ovat mm. Opel CIH 1.6/2.0, Ford OHC 1.6/2.0, Avenger 1.3/1.6.
Vinkki: Auton vaihdelaatikko on aina kuvattu luokitustodistuksessa. Siten esimerkiksi myöhemmän ikäkauden vaihteistoa ei voi käyttää aiempien ikäkausien autoissa (esim. Escort 1600 MkII, H1 r2 -ikäkaudessa vain ”pikkulaatikko” tai ZF on sallittu).
Vinkki: Luokitustodistus on aina perusdokumentti auton osille. Kaikki muut dokumentit autosta ovat vain täydentäviä dokumentteja. Mikäli ristiriitaa dokumenteissa esiintyy, luokitustodistus ratkaisee. Esimerkiksi korjaamokäsikirjoin osoitettu, normaalisti myynnissä ollut vakioauton nokka-akseli voi olla eri kuin luokiteltu versio, mutta tällöinkin vain luokitus ratkaisee.