Jari-Matti Latvala: ”Haluan vihdoin toteuttaa suuren unelmani”

Juha Kankkunen ja Toyotan ”möyryäminen” Jyväskylän Suurajoissa 1993 piirtyi 8-vuotiaan Jari-Matin ”kovalevylle” niin vahvasti, että poika lupasi joskus vielä ajavansa samanlaisella autolla. Kartturina kuvassa Staffan Pettersson. Kuva: Marko Mäkinen

Yli 20 vuotta rallissa MM-tasolla ajaneen Jari-Matti Latvalan voisi luulla saaneen jo ”kaiken”, mitä autourheilussa kilpailijana voi saada. Maailmanmestaruus jäi toki saavuttamatta, mutta vielä on ainakin yksi unelma, jonka Latvala haluaa toteuttaa. Ja siksi Toyotan MM-rallitallin pomo jää osa-aikaiseksi työntekijäksi ja lähtee kiertämään historic-rallien EM-sarjaa vuonna 2025.

Kahvikuppi kädessään Latvala istahtaa pöytääni ja pahoittelee pienehköä viivästymistä. Eipä haittaa. Kun kerron, että haastattelumme aihe ovat historic-rallit, hänen silmistään näkee, että nyt on mieluinen aihe.
”Mä oon pitkän aikaa useampien historic-kisojen ajamisesta haaveillut. Olen työnantajan kanssa jo sopinut, että olen Montessa ja Ruotsissa työtehtävissäni paikalla. Costa Bravasta maaliskuussa historicien sarja alkaa, enkä sen jälkeen kaikissa MM-ralleissa pysty olemaan paikalla”, paljasti Latvala ”heti kättelyssä” suunnitelmiaan.

EM-sarjassa on yhdeksän osakilpailua, joista kuusi lasketaan loppupisteisiin. Kausi alkaa maaliskuussa ja päättynee marraskuussa. Vakavissaan Latvala EM-sarjassa 2025 ajamista suunnittelee.
”Toyota Celica 185 vielä penkitetään uudestaan, sitten pitäisi kaikki olla valmista. Auto on ihan uusi, siviiliautosta rakennettu. Ensi vuoden sääntöjä kovasti tässä odotellaan.”

Juha Kankkunen ja Toyota Celica ”iski täysillä”

Jari-Matti Latvala heittäytyy täysipäiväiseksi historic-rallikuljettajaksi vuonna 2025. Historicien EM-sarja saanee Latvalan ja kartturi Janni Hussin myötä taatusti lisää julkisuutta. Kuva: TGR WRT

Latvala on oman pitkän kilpailijauransa aikana päässyt ajamaan maailman parhailla ralliautoilla kilpaa ympäri maailmaa. Jos veri vetää vahvasti vielä ajamaan, mikä vetää historic-ralleihin?
”Olin 8-vuotiaana katsomassa Jyväskylän MM-rallia 1993 ja näin Juha Kankkusen Toyota Celicalla erikoiskokeella. Se teki aivan valtavan vaikutuksen pieneen poikaan”, paljastaa Latvala.
”Ja se on juuri se unelma, minkä haluan nyt toteuttaa – ajaa nimenomaan sellaisella autolla, jolla Juha ajoi 1993 ja voitti maailmanmestaruuden.”
”Vaikutuksen Juhan lisäksi teki Toyotakin. Toyotat ja Audit olivat pienen pojan suuret suosikit, myöhemmin tuli myös Mitsubishi. Nuo kolme automerkkiä ovat mulle olleet aina tärkeitä. Ja Fordikin, mutta ei ihan niin läheinen.”
”Toyotalla olen vuonna 2001 aloittanut kisaamisen rallisprinteissä aikanaan. Mutta erityisen tarkasti muistan edelleen sen tunteen, kuinka pienelle pojalle ”iskivät takaraivoon” Juha ja Toyota. Se on kova juttu muistissa – vieläkin!”

Mikä motivoi lähtemään EM-sarjaan eikä ajamaan yksittäisiä kisoja?
”Mä haluaisin ajaa pisteistä ja ajaa sarjaa. Sen jälkeen, kun minusta tuli tallipäällikkö, olen ajanut vain yksittäisiä kisoja. Kuitenkin on ollut tunne, että olisi kiva ajaa sarjaakin ja keskittyä täysillä siihen. Tykkään, että sitoudutaan ja tehdään hommaa pitkäjänteisemmin.”

Eipä liene kovinkaan väärin olettaa, että Jari-Matti Latvala ja kartturiksi lähtevä Janni Hussi olisivat kova vastus kaikille EM-sarjan osakisoja ajaville – jopa ylivoimainen. Lahden EM-rallissa soralla Latvalan vauhti ei tietenkään yllätä. Viime vuodesta lähtien EM-sarjassa on kaksi sorarallia, kun Suomen lisäksi Kreikka tuli mukaan, muut ovat asfalttiralleja. Ensi vuoden kalenteriin huhutaan tulevan vielä kolmas soralla ajettava kisa.
”Uskon, että kilpailu on ehdottomasti kovempaa asfaltilla. Mua kiinnostaa hirveästi nähdä, mikä historic-ralleissa kuljettajien taso asfaltilla on Euroopassa”, pohtii Latvala.
”Olen seurannut kuljettajia, esimerkiksi Zippoa Audilla, Vojtec Staffia Celicalla, Erdia Sierralla. Ja samalla pistänyt merkille, että kyllä Porschetkin vain näyttävät menevän kovaa.”

Sora on monelle ongelmallinen alusta

Suomen EM-ralli ei valitettavasti ole viime vuosina enää vetänyt niin paljon eurooppalaisia kuljettajia kuin alkuvuosina, parisenkymmentä vuotta sitten.
”Euroopassa monet keskittyvät tekemään auton asfaltille. He varmaan vähän arkailevat soralla ajamista. Se on ehkä yksi syy.”
”Eikä heillä ole sora-alustojakaan. Luulen, että se on isoin ongelma, ei niinkään se, että Suomi olisi kaukana. Suomi varmaan houkuttelee, mutta ongelma lienee auton muuttaminen soralle.”
”EM-sarja vaatisi sen, että sorakisoja pitäisi olla enemmän. Silloin autoja ehkä rakennettaisiin sorallekin. Ja kun kaikkia osakisoja ei ole pakko ajaa, helposti nämä kisat, joihin pitää autoa erilaiseksi rakentaa, jäävät pois.”

Kuinka iso työ alustanmuutos on? Onko se taloudellinen vai ajallinen projekti?
”Riippuu vähän automallista. Esimerkiksi uuteen Celicaamme oli luokiteltu paljon asfalttiosia ja siksi alustanvaihto on aikamoinen työmaa suorittaa. Escorteihin ei ole hirveästi (luokiteltu), eikä se ole niin iso työ, riippuen vähän mallista. Eikä 165 Celicaankaan ole paha ollenkaan. Ehkä toinen tekijä on vielä taloudellinen näkökulma. Maksaa arviolta noin 5000–10000 euroa riippuen autosta, kun vaihdetaan iskunvaimentimet ja jarrut. Auto pitää saada alemmas, jos haluaa saada sen kunnolliseksi.”

”Tavalliselle harrastajalle on aika työlästä vaihdella alustoja kisoihin. Aikataulu voi aiheuttaa myös ongelmia. Jos käyt Lahdessa ajamassa ja seuraava kisa on Espanjassa tai muualla Euroopassa, kiirehän siinä tulee.”

Kustannuksista puheenollen, miten niitä tavalliselle harrastajalle saisi jotenkin kevyemmiksi? Esimerkiksi mm. autojen historic-passin hinta on puhuttanut kansaa.
”Toi on hyvä pointti. Passin hinnat ovat tosiaan nousseet. Ensimmäinen passi Sunbeam Avengerille maksoi vuonna 2010 noin 100 euroa. Seuraavan kerran, kun uusittiin BDA:n passi, se maksoi noin 300 euroa, ja sitten taisi nousta jo 500:een ja nyt on noin 700 euroa. Tuollainen summa on harrastajalle iso kynnys. Passi pitäisi jollain konstilla saada halvemmalla”, toteaa Latvala.
”Passin hinnan kipukynnyksen olettaisin olevan siinä 500 euron paikkeilla. Onhan passi sitten voimassa sen 10 vuotta, mutta moni ei välttämättä suunnittele ajavansa niin kauaa.”

Suositulta ewrc-sivustolta löytyi myös kuva Juha Kankkusesta 1993.

Ralleilla pitää olla selkeä voittaja

FIA:n historic-rallien EM-sarjassa ajetaan neljän ikäkauden euroopanmestaruudesta. Kansallisessa Historic Rally Trophy -sarjassamme noudatamme FIA:n käytäntöjä, ja pitäydymme toistaiseksi vain ikäkausimestaruuksissa.

Latvala maaliin historic-ralleissa päästessään ilman teknisiä ongelmia on aina ollut myös kilpailun nopein kuljettaja, voittaen tietysti luokkansa ja ikäkategoriansa. Pitäisikö yleiskilpailu palauttaa ”valikoimaan”?
”Tiedän, ettei lähtökohtaisesti ole mahdollisuuksia yleiskilpailussa pärjätä, jos toinen ajaa A-ryhmän nelivetoisella ja toinen ajaa vaikkapa etuvetoisella. Mutta toisaalta pitää muistaa, että niinhän asiat olivat aiemmilla aikakausillakin. Aina me ajettiin yleiskilpailun voitosta.”
”Esimerkiksi Lahdessa Fonsellin Petri ajoi Starletilla todella hyvin ja oli yleiskilpailussakin aika korkealla (kuudes). Monet ihan varmasti seuraavat yleiskilpailua. Onhan sillä merkitystä myös niille, jotka eivät pysty voittamaan mutta pystyvät nousemaan esimerkiksi kympin sakkiin. On se kova juttu semmoinen. Minun mielestäni yleiskilpailu pitäisi olla kisoissa.”
”Yleisönkin kannalta se on tärkeää. Joskus ihminen, joka ei seuraa lajia ja kysyy minulta, että ”voititko”. Mä vastaan, että ”joo, kategorian”. Sit tulee heti perään kysymys, että ”no, kuka rallin voitti”. No, ei kukaan, kun ajetaan vain kategoriavoitosta. Kyllä rallilla täytyy voittaja olla. Ja hyvä kun EM-sarjassa näin nyt on.”

Historic-aiheisissa keskusteluissa on haikailtu vanhojen, hyvien aikojen perään ja hämmästelty osanottajien vähenemistä.
”Ei se esimerkiksi HRT-sarjan vika ole, jos osanottajia on vähemmän, ei missään nimessä. Ongelma on siinä, että maailman tilanne on se mikä on. Sama tilanne on MM-kisojenkin puolella autonvalmistajilla. Taloudellinen tilanne on kaikilla tiukka. Sille ei voi mitään. Rahaa ei vain ole tänä päivänä ylimääräistä, mikä karsii porukkaa heti. Se on valitettava tosiasia.”

Tasanopeusluokka yllätti positiivisesti

Latvala on tutustunut myös tasanopeusluokan kilpailuihin osallistuessaan kahdesti keväisin ajettavaan Silvasti Touriin.
”Ei ollut mitään ymmärrystä ensimmäisenä vuonna, mihin oli lähdetty”, myönsi Latvala.
”Heti ensimmäisellä tasanopeusosuudella saatiin täydet virhepisteet. Vähän se pisti miettimään, että voiko tämä todella olla näin vaikeata.”
”Keskityimme ensimmäisenä päivänä liikaa pelkästään mittalaitteiston käyttöön ennen kuin seuraavana päivänä älyttiin, että yhteistyössä tätä hommaa tehdään. Ajoin ensin liikaa ns. rallityylillä eli leikkasin mutkissa. Huomattiin, että paras tapa edetä on tien oikeaa laitaa ja keskittyä kulloinkin pyydetyn ajonopeuden ylläpitämiseen.”

Mies kuulostaa olevan innostunut kokemastaan.
”Kisa oli ennen kaikkea rento ja mahtava elämys. Sen kuitenkin opin, että kun ollaan monta tuntia autonratissa, penkin on syytä olla kunnollinen ja hyväistuttava. Turtuneena ei jaksa keskittyä.”

Silvasti Tour on erilainen tasanopeustapahtuma, jossa reitti on monta sataa kilometriä. Tasanopeusluokka Historic Regularity Rally Trophy -sarjana on HRT-sarjassa kiinteästi mukana ja se starttaa aina ensimmäisenä reitille.
”Hyvin tasanopeus sopii historic-ralleihin. Eiväthän ne kuluta tietä eikä niistä ole muutenkaan mitään haittaa.”

Latvalaa kummastuttaa kuullessaan, että on tahoja, jotka toivoisivat tasanopeuskisat ajettavan muualla. ”Ai jaa, todella outoa?” mies hämmästelee.

”Tasanopeus on kiva laji. Kaikkien rallimiesten kannattaisi kokeilla.”

FIA:n sääntöjä odotellaan edelleen

Muutamia päiviä juttutuokiomme jälkeen FIA:lta tuli vain hippunen tietoa tulevista säännöistä. Ei vieläkään mitään siitä, mihin kategoriaan Latvalan uusi auto lopulta kuuluu. Vuosirajan uusille autoille FIA veti nyt vuoteen 2000, mutta kaikki tiedot siitä, miten nämä autot passitetaan ja minkälaisella suunnitelmalla, on vähintäänkin levällään. Latvala laittoi kuitenkin viestiä, että ”suunnitelmat ennallaan, EM-sarjaan ollaan menossa”. Ehkä miehellä on asiasta jo enemmän tietoa kuin meillä muilla.

Elämme siis mielenkiintoisia aikoja. Toivottavasti FIA saa pian rivistönsä järjestykseen ja päätöksiä julki. Historicien EM-kausi alkaa maaliskuussa, mutta me aloitamme HRT-sarjan jo tammikuussa Kuopiosta SM-rallin yhteydessä.

-kk